Toimintaterapeutti Henna Suikki kouluttaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia seksuaalisuudesta ja sen puheeksiottamisesta. Suikin mukaan koulutuksissa huomaa, että tiedontarvetta on paljon.
”Ei sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus anna ammattilaisille eväitä seksuaalikasvatukseen. Se on vaiettu teema. Opiskelijoille saatetaan sanoa, että seksuaalisuudesta pitäisi puhua, mutta siihen se jää”.
Suikin mielestä seksuaalikasvatuksesta tekee vaikeaa aiheen henkilökohtaisuus.
”Seksuaalisuus on osa jokaista ihmistä ja jokainen kantaa kokemuksiaan mukanaan. Kyky puhua seksuaalisuuteen liittyvistä teemoista on paljon kiinni siitä, miten sinut ammattilainen on oman seksuaalisuutensa kanssa. Jos aihe on itselle hankala tai jos taustalla on omia traumaattisia kokemuksia, aihe voi olla todella vaikea. Toisaalta teema voi osalle olla myös hyvin helppo ja luonteva.”
Omat ja toisen rajat ovat myönteinen asia
Usein Suikin puoleen käännytään silloin, kun seksuaalisuus näkyy vaikkapa kehitysvammahuollossa ympäristöä haastavana käyttäytymisenä.
”Lastensuojelussa seksuaalinen kaltoinkohtelu usein alitunnistetaan eikä osata auttaa oikealla tavalla. Isoja teemoja ovat myös omat ja toisten rajat”.
Suikin mukaan lastensuojelussa tasapainotellaan usein sopivan rajaamisen kanssa.
”Tietty ihmissuhde saattaa näyttää rikkovalta ja siksi suhdetta voidaan joutua rajaamaan. Se voikin olla tarpeen, mutta pelkkä kieltäminen ja rajoittaminen harvoin muuttaa toimintaa”.
Suikki liputtaakin positiivisen seksuaalikasvatuksen puolesta. Se ei ole pelottelua ja kieltämistä, vaan siinä käsitellään muun muassa omia rajoja ja suostumusta, tunteita ja vuorovaikutusta.
Keskustelunavaus muutamalla täsmälauseella
Suikki kannustaa ammattilaisia keskustelemaan ja kysymään rohkeasti seksuaalisuudesta.
”Jos aihe tuntuu hankalalta, kannattaa harjoitella puheeksiottamista ja sopivia sanoja. Jos aiheen ympärillä alkaa kierrellä ja kaarrella, se luo turhaa häpeän tunnelmaa. Seksi ja seksuaalisuus eivät ole mitään erikoisia asioita. Niistä juttelun kannattaa olla mukana arjessa, sopivissa tilanteissa. Harvemmin hyvä keskustelu syntyy niin, että erikseen sovittuna aikana istutaan alas ja puhutaan seksuaalisuudesta”.
Suikin mukaan häntä pyydetään monesti yksiköihin keskustelemaan asiakkaiden kanssa seksuaalisuudesta.
”Se, että paikalle tulee vieras ihminen, seksuaalineuvoja, rakentaa fiilistä, että seksuaalisuus on joku erityinen, vaativa asia. Minusta kaikilla työntekijöillä pitäisi olla perustason valmius puhua asiasta”.
Yksi yleinen syy vältellä seksuaalisuudesta tai seksiin liittyvistä ongelmista puhumista on se, ettei ammattilaisella ole välineitä auttaa.
”Hyvinvointialueilla ei ole töissä seksuaalineuvojia, eikä palvelua tunnisteta palveluseteleissä. Ammattilaiset joutuvatkin kartoittamaan itse, millaista apua olisi saatavilla. Sote-organisaatioilla on mielestäni tässä iso vastuu. Seksuaalineuvontaa tulisi olla tarjolla samalla tavalla kuin muutakin apua ja ammattilaisille olisi tärkeää koota tietoa tahoista, joihin he voivat tukeutua hankalissa tilanteissa”.
Uutta materiaalia seksuaalikasvatuksen tueksi
Suikki on tehnyt uraauurtavaa työtä seksuaalisuudesta kertovan selkokielisen materiaalin tuottamisessa. Hänen perustamansa Selkoseksin sivuilta ammattilaiset voivat hankkia laajasti erilaista selkokielistä materiaalia seksuaalikasvatuksen tueksi. Uusin kokonaisuus on yli 200-sivuinen OmaKasvu -materiaali. Se palvelee kaikkia, jotka hyötyvät selkokielestä ja selkokuvituksesta osana kasvatusta, kommunikaatiota ja vuorovaikutusta. Materiaali on suunnattu niin kasvattajille kuin nuorille ja aikuisille.
”Selkokielistä materiaalia seksuaalisuudesta piti aiemmin etsiä ja koota monesta eri lähteestä. Se oli todella työlästä. Omakasvu -materiaalissa on tietoa seksuaalisuudesta hyvin laajasti. Se kertoo esimerkiksi seksuaalisesta suuntautumisesta, gynekologikäynneistä, läheisyydestä, seksistä, seksivälineistä ja tunteista.
Suikki kertoo saavansa materiaaleista paljon kiittävää palautetta. Seuraavat materiaalit ovat jo työn alla. Ne kertovat raskaudesta ja synnytyksestä. Vuoden 2025 aikana Selkoseks julkaisee myös selkokielisiä animaatiovideoita seksuaalisuudesta.
Teksti: Anna Niemelä
Kuva: Pihla Liukkonen/Kontrastia
